Turvallinen lääkehoito syntyy lääkehoitoprosessin yksittäisistä palasista, joista jokainen täytyy tunnistaa. Mikäli prosessin eri vaiheita ei ole kuvattu ja riskikohtia tunnistettu, on kokonaisuuden seuranta ja hallinta lähes mahdotonta.
Haasteelliseksi työn turvallisen lääkehoidon toteuttamiseksi tekee se, että kokonaisuus voi häiriintyä ja lääkitysturvallisuus vaarantua missä tahansa prosessin vaiheessa. Lääkitysturvallisuuden vaarantumisen varalta olisi oltava riittävät suojausmekanismit, jotta poikkeaman vaikutuksia pystytään hallitsemaan ja haitta jää mahdollisimman pieneksi.
On tärkeää tunnistaa oman yksikön ja toimintaympäristön riskinpaikat ja luoda tarkoituksenmukaiset suojaukset, jotta lääkehoitoprosessin haavoittuvimpia osia pystytään suojaamaan. Tämä ei koskaan ole projekti, jolla on alku ja loppu. Toteutuksessa vaaditaan jatkuvaa toimintaa, seurantaa ja kehittämistä.
Turvallisen lääkehoidon haasteita
Tutkimuksissa turvallisen lääkehoidon haasteiksi ovat nousseet esimerkiksi seuraavat:
- Vältettävissä olevat, mutta tunnistamatta jääneet lääkehoidon haittatapahtumat ovat yleinen sairaalahoidon syy varsinkin iäkkäiden kohdalla. Tämä on kustannuskysymys yhteiskunnalle, mutta inhimillinen kysymys yksilölle.
- Periaatteita ja ohjeistuksia ei aina noudateta. Tämä voi johtaa lääkityspoikkeamiin tai haittatapahtumiin.
- Ajantasaisen lääkitystiedon puute on merkittävä riski lääkitysturvallisuudelle.
- Lääkehoidon osaamisessa on kehitettävää.
- Turvallisuuskulttuurin rakentaminen voi olla vaikeaa.
- Potilaiden hoitoon sitoutumisen tukemisessa ja ohjaamisessa on haasteita.
Lääkehoitosuunnitelma
Turvallinen lääkehoito -opas päivitettiin vuoden (2021) alussa. Opas on tärkeä työkalu lääkehoitosuunnitelman päivittämisen tueksi. Opas antaa ylätason ohjeistuksen ja mallin siihen, miten paikallinen toimintayksikön lääkehoitosuunnitelma tulisi laatia. Lääkehoitosuunnitelman yksityiskohdat vaativat kuitenkin paikallista yhteistyötä ja sopimista siitä, mihin pyritään ja miten käytännössä toimitaan moniammatillisesti.
Pelkkä suunnitelman laatiminen ja kirjaaminen ei vielä takaa sitä, että arjessa toimitaan suunnitelman mukaan turvallisesti ja yhdessä. Tämä on kokonaisuus, joka vaatii jokaisen lääkehoitoon osallistuvan henkilön, sekä yksikön johdon sitoutumisen yhteiseen tekemiseen ja turvallisuuskulttuurin luomiseen.
Erilaisissa kansallisissa ja paikallisissa hankkeissa on jo luotu paljon käytännön työtä tukevia ja lääkitysturvallisuutta kehittäviä toimintamalleja ja työkaluja. Esimerkiksi Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus tuottaa työkaluja ja koulutusta lääkehoitoa toteuttaville henkilöille.
Kirjoitus on osa Pharmacin lääkitysturvallisuutta käsittelevästä blogisarjasta. Tulevissa blogikirjoituksissamme pureudumme syvällisemmin lääkitysturvallisuuden haasteisiin, ratkaisuihin ja Turvallinen lääkehoito -oppaan ohjeistuksiin.