Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat muutoksessa hyvinvointialueiden myötä. SoTe uudistus muuttaa rakenteita ja toimintaa, nyt on uuden aika.

Hoivapalveluiden lisääntyvä kysyntä väestön ikääntyessä sekä työvoimapulan kasvu ovat omalta osaltaan määrittäneet tarpeen muutokselle. Hoivapalveluiden kysynnän lisääntyessä ja mm. eläköitymisen ja koronapandemian vaikuttaessa heikentävästi käytettävissä oleviin resursseihin, on potilasturvallisuuden huomioiminen ensiarvoisen tärkeää.  

Lääkehoito on tärkeä osa potilasturvallisuutta ja lääkehoitoon liittyvät vaaratapahtumat ovat yksi yleisimmistä potilasturvallisuuden haasteista.


Miten lääkitysturvallisuuskulttuuria voidaan kehittää?

Lääkehoitosuunnitelmat ovat keskeinen työkalu lääkehoitoprosessiin liittyvien riskien hallinnassa ja lääkehoidon turvallisuuden johtamisessa. 

Pelkkä suunnitelman olemassaolo ei kuitenkaan takaa turvallista lääkehoidon prosessia. Toiminta tulee jalkauttaa organisaatioiden ja yksiköiden arkeen yhdessä johdon ja henkilöstön kanssa. Kun lääkehoitosuunnitelmaa jalkautetaan aktiiviseksi toiminnaksi osana turvallisen lääkehoidon prosessia, siinä onnistumisen avaintekijöitä ovat riittävät resurssit sekä hyvä johtaminen.

Myös moniammatillista yhteistyötä voi ja kannattaakin hyödyntää jalkautuksessa, tällöin samaa asiaa voidaan katsoa ja pohtia useammasta näkökulmasta. Moniammatillisen yhteistyön hyödyt ovat kiistattomat ja osaamisen kehittämisessä on olennaista tunnistaa eri aloilla toimivien ammattilaisten, kuten esimerkiksi farmaseuttien erityisosaaminen.

Onnistunut lääkitysturvallisuuskulttuuri

Onnistunut lääkitysturvallisuuskulttuuri tarkoittaa esimerkiksi sitä, että myönnetään virheitä tapahtuvan kaikille, sillä erehtyminen on inhimillistä. Tärkeää onkin se, mitä tapahtuu vahinkojen ja läheltä piti -tilanteiden jälkeen: raportoidaanko ja opitaanko niistä yhdessä, syyllistetäänkö vai lakaistaanko tapahtumat maton alle?

Vahingot ja läheltä piti -tilanteet tulee nähdä ensisijaisesti oppimisen ja kehittämisen työvälineinä. Tällöin niistä uskalletaan raportoida ja prosesseja voidaan kehittää yhdessä niin, ettei vastaavaa tilannetta pääsisi enää syntymään. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta vaatii selkeää ja johdonmukaista johtamista, riittäviä resursseja ja luottamusta.

Johdon ja esihenkilöiden vastuulla on, että toimintaa kehitetään tehtyjen vahinko- ja läheltä piti -ilmoitusten perusteella ja että työhön on riittävästi resursseja. Johto ja esihenkilöt eivät kuitenkaan voi yksin luoda toimivaa kulttuuria, vaan se onnistuu vain yhteistyöllä.

Jokainen työntekijä on osa hoitoketjua ja prosessia ja jokaisella työntekijällä on vastuu oman roolinsa puitteissa kehittää turvallisempaa tulevaisuutta. Tämän toteutuminen vaatii myös jatkuvaa kouluttautumista. Terveydenhuollossa tieto uusiutuu koko ajan, joten on tärkeää päivittää omaa osaamistaan ja opetella uutta.


Miten määritellään hyvä lääkitysturvallisuuskulttuuri?

Hyvän turvallisuuskulttuurin ominaispiirteitä ovat:

    • Avoimuus
    • Riskikohtien tunnistaminen ja raportointi
    • Jatkuva kehittäminen
    • Ennakointi
    • Perehdytys
    • Osaamisen varmistaminen ja ylläpitäminen

Hyvä lääkitysturvallisuuskulttuuri tukee muutosta, kun jokaisen tehtävät ja vastuut ovat selvät. Silloin kun kollegoihin luotetaan ja työtä tehdään yhdessä yhteisten päämäärien eteen, toimivassa työyhteisössä työhyvinvointikin koetaan paremmaksi.

Maailma ympärillämme muuttuu, mutta loppukädessä me ihmiset teemme muutoksen. Viisaan miehen sanoja jäljitellen: Meidän täytyy olla se muutos, jonka haluamme nähdä.


Tämä on toinen osa Pharmacin lääkitysturvallisuutta käsittelevästä blogisarjasta. Blogisarjassa pureudumme lääkitysturvallisuuden haasteisiin, ratkaisuihin ja Turvallinen lääkehoito -oppaan ohjeistuksiin.

Käsittelemme lääkitysturvallisuusaiheita myös OmaPro-Turvallinen lääkehoito -webinaareissamme. Kaikki tulevat koulutuksemme löydät koulutuskalenteristamme.

Tule mukaan yhteiselle matkalle lääkitysturvallisuuden parantamiseksi!

 


Kaikki kirjoitukset