WHO:n Maailman potilasturvallisuuspäivän tarkoituksena on lisätä tietoutta asiakas- ja potilasturvallisuudesta, sitä on vietetty vuodesta 2019 lähtien aina 17. syyskuuta.

Potilasturvallisuuspäivää voikin juhlistaa monin eri tavoin. Päivän kunniaksi voit pukeutua oranssiin tai tehdä jonkin muun lääkitysturvallisuuteen liittyvän toimen, aiempina vuosina myös rakennuksia ja maamerkkejä on valaistu oranssein valoin. Päivän aikana voit myös osallistua ympäri Suomea järjestettäviin luentoihin ja koulutuksiin. Erilaisista tempauksista voit lukea lisää Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksen verkkosivulla.

Päivän aiheena lääkitysturvallisuus

Tänä vuonna potilasturvallisuuspäivän aiheeksi on nostettu lääkitysturvallisuus. Lääkitysturvallisuus on keskeinen osa potilasturvallisuutta ja onkin hienoa nähdä se päivän teemana. Lääkitysturvallisuus pitää sisällään lääkehoitoprosessin sekä sen toteuttamisen turvallisuuden.

Lääkitysturvallisuus ei muodostu itsellään vaan se on meidän jokaisen asia. Sitä pitää johtaa ja varmistaa, että jokaisella lääkehoitoprosessiin osallistuvalla henkilöllä on riittävät tiedot ja taidot sen turvalliseen toteuttamiseen. Lääkehoidon toteuttajien on ymmärrettävä ohjeiden tarkoitusperä ja noudatettava niitä. Samaan aikaan meidän on järjestettävä toimintaympäristö mahdollisimman järkevästi, jotta poikkeamia ei syntyisi tai ne voidaan ehkäistä ennen kuin on myöhäistä.

Lääkehoitosuunnitelma työkaluna lääkitysturvallisuuden johtamisessa

Keskeinen työkalu lääkitysturvallisuuden johtamisessa on organisaatioiden ja yksiköiden lääkehoitosuunnitelmat, jonka vähimmäisvaatimukset ja periaatteet on kerrottu Turvallinen lääkehoito -oppaassa.  Lääkehoitosuunnitelman tavoitteena on kertoa, miten yksikössä lääkehoitoa toteutetaan ja millaisilla toimintatavoilla lääkehoitoon osallistuvan ammattilaisen kuuluu toimia. Käytännön työssä haasteeksi on muodostunut suunnitelman jalkautus eli miten lääkehoitosuunnitelma ohjaa yksikön todellista toimintaa. Milloin teillä viimeksi auditoitiin lääkitysturvallisuutta? Miten te kehitätte lääkitysturvallisuutta?

Annosjakelu on yksi tapa lisätä lääkitysturvallisuutta, koska jakovaiheessa tapahtuvat poikkeamat poistuvat hyvin suurella todennäköisyydellä. Prosessiin jää kuitenkin vaiheita, jolloin poikkeamat ovat mahdollisia. Annosjakelun aloittaminen muuttaa lääkitysprosessia ja sen vaiheita. Osa vaiheista jää pois, vähän tulee tilalle ja osa muuttuu. Muistakaa päivittää myös lääkehoitosuunnitelma, kun aloitatte annosjakelun.

Miten kehittää lääkitysturvallisuutta?

Ollaan nyt tarkempia. Huolellisuutta. Näitä sanoja on varmasti jokainen kuullut oman uransa aikana kyllästymiseen asti, kun käsitellään lääkityspoikkeamia kuten Haipro-ilmoituksia. Mitä jos tehtäisiin tämä paremmin? Haastettaisiin itseämme ja lähdettäisiin systeeminäkökulmasta tarkastelemaan poikkeamien syntyä.

Turvallisuuskulttuurin rakentaminen ei tapahdu yhdessä yössä, se on pitkäjänteistä työtä, johon on saatava mukaan kaikki. Ensin on myönnettävä, että vaaratapahtumia voi sattua jokaiselle, koska olemme ihmisiä. Vaaratapahtumat ovat ensisijaisesti oppimisen ja kehittämisen mahdollisuuksia. Syyllistäminen ja syyttely ei kuulu lääkitysturvallisuus kulttuurin rakentamiseen.

Lääkitysturvallisuus on monen asian summa ja siihen voi vaikuttaa jokainen omalla toiminnallaan. Kannustan vaatimaan toimintaympäristöltä enemmän ja aina kun mieleen juolahtaa idea tai huomaat riskitekijän niin kerro siitä eteenpäin. Näin vastaat omalta osaltasi lääkitysturvallisuus kulttuurin kehittymisestä.

Annika Leppäsilta
Kehittämispäällikkö, Pharmac Finland Oy

#WorldPatientSafetyDay #AsiakasJaPotilasturvallisuuspäivä


Kaikki kirjoitukset